Tavoitteita, onko niitä?

0

Kirjoittaja satu | Kategoria Tollot | Lisätty 23.08.2014

kuva 1

Tuossa tänään tulin hieman miettineeksi tavoitteita Iisin kanssa. Tähän asti on edetty aika hissukseen, olen halunnut antaa pennun olla pentu ja katsoa mihin suuntaan se kehittyy ja kasvaa (kasvaako?). Nyt kuitenkin iski olo, et ”tartteis varmaan tehdä jotain”. Vaikka onhan me tehty, paljonkin. Tottista aloitettu, vähän agilityä, sukkapalloa, jälkeä, tapakasvatusta, noutajajuttuja. Mutta myös on koitettu leikkiä, tavata muita koiria, matkustaa ja tottua asioihin. Näyttelyitä on koluttu, mutta siihen tulee nyt hieman taukoa, kun tuo ipana on aikamoisessa ”vaiheessa”. Jos kerran kävisi jossain junioriluokassa pyörähtämässä?

Mutta mihin tähtään? Lajeja kun on niin miljoona. Tänään tajusin, että haavenani on joskus päästä MM-kisoihin, nimenomaan pelastuskoirapuolelle ja siellä raunioille. Yksilöihin tai oikeastaan vielä mieluummin joukkueeseen. Se voisi olla ykköstoive. Toki haluan suorittaa (yksilö)rauniokokeet, ainakin iporit, alkaen soveltuvuuskokeesta.

Myös FRF-toiminta kiinnostaa, mutta katotaan riittääkö aika ja rahkeet siihen.

Ja tietysti olisi kiva saada Iisi ”oikeaksi” pelastuskoiraksi. Ja päästä joukkue-SM:iin. Niin kovasti harmittaa, että se jää taas väliin.

Haku vaan ei tunnu mun jutulta, sen jättänen vähemmälle, mutta ehkä sitäkin sitten joskus enemmän.

Jäljen suhteen toivon, että Tuomo innostuu niin paljon, että suorittaa sen kanssa pelastusjälkikokeet.

Agilityssä olisi kiva, jos Tuomo saisi siitä kisakoiran, sellaisen minkä kanssa voisi vaikka huvikseen kisailla.

Tokossa voisi käydä huvin ja kisakokemuksen vuoksi, mutta se vaan ei ole mun juttu.

Ja toki vesipelastuksen soveltuvuuskoe on hieman hampaankolossa, eli sinne kai sitten.

Näyttelyissä se voisi pärjätä, mutta selvinnen vaikkei pärjäisi. Koska sitten jos se pärjää, niin sit tarttee mennä taipparikurssille….huh.

Että sellaista pienen koiran pään menoksi. Pitänee alkaa tehdä järjestelmällisemmin töitä unelmien eteen, kai se pentukausi alkaa muuttuu murkkuiäksi, mörkökaudeksi ja nuoren koiran elämäksi. Kunhan pysyisi terveenä tuo pieni mies.

8 kk

Pötkö Maailman Voittajassa

0

Kirjoittaja satu | Kategoria Tollot | Lisätty 13.08.2014

Menin sitten ilmoittamaan Pötkön Maailman Voittaja -näyttelyyn Majkan yllyttämänä. Onhan se totta, että jos on koira, jonka sinne voi viedä ja se on kerrankin Suomessa, niin kannattaa osallistua. Kilpailuviettinen kun olen, niin tietenkin lähdin tavoittelemaan Pötkölle Veteraani Voittaja -titteliä.

Veteraaniluokassa oli seitsemän narttua, kaikki kauniita, menestyneitä valioita, jotka olivat hyvässä kunnossa ja esitettiin nätisti. Mukana oli myös yksi minun mielestä ehdottomasti kauneimmista ”muun värisistä” bortsuista, Pikkupaimenen Razzle Dazzle. Muut olivat Metkua nuorempia, osa reilusti, osa vain vuoden tai silleen.

Tuomarina oli australialainen vanha rouva Marie Merchant, jolle liikkeet tuntuivat olevan Se Juttu. Koiria liikutettiin ja juoksutettiin yhdessä ja erikseen paljon. Pötköhän on aussi-linjoista, joten toiveet oli korkealla senkin vuoksi.

Pötkö esiintyi tavalliseen tapaansa ”ei tartte lääppiä” ja ”tahtoo pois täältä”, mutta heilutti kuitenkin häntää ja liikkui hyvin. Tuomari oli eri-automaatti, joten kaikki veteraanit saivat erin, saatesanoin (joita en kuullut kokonaan): Kaikki ovat erinomaisessa kunnossa jne jne.

Arvostelu oli MV-tyyliin lyhyt: ”Lovely bitch, in great condition at 12 year old, very well made, very typical.” Pötkön hieman suurehko koko ei ilmeisesti ilmeisesti kuitenkaan miellyttänyt, kun pikkutirrit pärjäsi ja Pötkö ja PP Razzle Dazzlekään ei sijoittunut. Voittanut (Maccabee tirri) olikin sitten ROP, joten taisi karva ja koko ratkaista asian.

Kokemuksena MV oli kuitenkin kiva, ja tulipahan käytyä. Hieman ehdin jo miettiä, että jos se MV-titteli napsahtaa, niin siihen ois ollut hyvä lopettaa Pötkön roudaaminen näytelmiin. Nyt kun niin ei käynyt, niin tarttee kattoa, onko P ensi kesänä vielä kunnossa ja jos on, niin kai siitä voisi vaikka Viron valion leipoa 🙂

DSC05733

Iisi-piisi-ipanapan näytelmäkeikat

0

Kirjoittaja satu | Kategoria Tollot | Lisätty 07.08.2014

Iisi on osallistunut muutamiin näyttelyihin pentuluokkiin. ”Ura” alkoi vaatimattomasti Tallinassa toukokuun lopussa: lauantaina siellä oli noutajien erikoisnäyttely ja sunnuntaina kaikkien rotujen kansainvälinen näyttely. Molempina päivinä Iisi oli ainut pikkupentu (5-7 kk) ja oli (siten) ROP-pentu. Yllätys tulikin isossa kehässä: noutajaerkkarin BIS-pentu oli vielä sunnuntaina ison näyttelyn BIS-pentu! Meinasin pyörtyä; sen verran ihmeellistä se oli ! Mutta huippua 😀

Tässä arvostelut Tallinnasta:

Lauantaina tuomarina oli Alexia Kammenou, Kreikka: ”5 months, lovely quality puppy, very nicely made nice bones, nice angulation, top line correct, excellent face (?), lovely colouring, correct head, moves very well.”

Ja sunnuntaina Kalvo Kriisk, Viro), sama tuomari oli muuten myös BIS-tuomari: ”Oikein kiva pentu, hyvin kehittynyt, hyvä purenta, erinomainen kaunis pää ja ilme, hyvä ylälinja, erinomaiset kulmaukset edestä ja takaa, hyvä temperamentti, kaunis turkki ja väri, hyvin esitetty, oikein lupaava.” (käännetty).

”Ura” jatkui heinäkuun lopussa Latviassa Riikassa, jossa oli lauantaina kv-näyttely ja sunnuntaina kansallinen. Jälleen Iisi oli ainut pentu, nyt tosin isojen (7-9 kk) luokassa. Oli myös ainut tolleri. Kumpanakin päivänä ROP-pentu, mutta ei menestystä isossa kehässä (joku tolkku!).

Lauantaina en päässyt itse esittämään Iisiä kun Pötkön kehä oli samaan aikaan, mutta Majka vei penikan kehään ja esiintyminen oli loistavaa! Tuomarina oli virolainen Juta Haranen ja arvostelu: ”Nice puppy, 7 months old, good type head, nice eyes, correct ears, bite, good developed for age, good bones and angulations, correct color marks, moves lije puppy, shows well.”

Sunnuntaina pääsin itse kehään, tuomarina oli latvialainen Beata Petkevica ja arvostelu: ”7 months, very well developed, correct pigment, excellent expression, correct colour of eyes, enough stabile topline, excellent tail carriage, correct markings, excellent temperament, correct movement.” Saatesanat kehästä poistuessamme: ”Very promising!” 🙂

Tänään oltiin sitten Hakunilassa Suomen Noutajakoirajärjestön erikoisnäyttelyssä. Jälleen Iisi oli ainut pentu. Tuomarina toimi jenkki Kathryn A. Cowsert. Arvostelu: Pleasant expression. Shoulders bit up right and slightly short of upper arm. Well let down hock. Would like better turn of stifle. Correct bite.” Ihan en tuota kaikkea ymmärrä, mutta ehkä voisi olla paremmat kulmaukset ja pidempi olkavarsi? Tällä jälleen ROP-pentu. Kehä oli aamulla kello 10 ja ison kehän piti alkaa kello 15. Kävin kotona ja olin takas nöyttelyssä kahden aikoihin. Rotukehät venyi ja venyi ja ukkonen alkoi tulla päälle. Lopulta kehä alkoi viiden jälkeen salamoiden säestyksellä! Pentuja oli neljä ja kultsu-parka pelkäsi ukkosta 🙁 Se oli sitten neljäs. Kikkura oli kolmas ja me toisia! Yllättävää 🙂 Voiton vei labbis. BIS-kehän tuomari oli labbisten rotutuomarina ja niillä oli erkkari siellä, joten oli varmaan joku labbisexpertti. Olihan se ihan kivan oloinen, sellainen tankki 😀 Mutta Iisikin oli hieno ja esiintyi kohtuullisesti. Täytyy olla tyytyväinen.

Seuraava koitos on tollershow elokuun lopussa. Sinne on onneksi tulossa ainakin sisaruksia eli kilpailua luvassa, jee! Sitten Iisi taitaakin pitää hieman taukoa ja kasvatella jalkojaan 🙂

Noutajaerkkarin BIS-1

Noutajaerkkarin BIS-1

 

Kv-näyttelyn BIS-1

Kv-näyttelyn BIS-1