Tollot

Juustokohokas onnistui sen verran hyvin ja oli niin jännä tehdä, et halusin kokeilla myös suklaakohokasta. Samat vieraat (tai siis ystävät) toimivat makutuomareina, tosin lukuisia muitakin kavereita oli jo ilmoittautunut vapaaehtoisiksi maistajiksi. Pare kuitenkin ensin kokeilla tutussa seurassa.

Illan teemana oli tarkoitus olla Italia. Luulin, että sovimme kaverin kanssa, että hän tuo bruschetta-ainekset. Hän ei kuitenkaan ollut ymmärtänyt luulemaani, joten olimme sitten ilman alkuruokaa. Pääruoaksi tein pastaa (itse taikinan) ja siihen pollo limonello -kastikkeen eli kanaa, sitruuna ja inkivääriä, hieman hunajaa, sipulia, valkosipulia, mausteita ja jogurttia. Ostin sitä varten ihan broilerin sisäfilettä, joka osoittautuikin tosi hyväksi valinnaksi: harvoin kanasta (tai siis broilerista) tulee noin mureaa! Kastike onnistui maun puolesta erinomaisesta, eikä pastassakaan ollut valittamista. Olisi siinä joku patongin tynkä mennyt, mutta ihan jees noinkin.

Jälkkäriksi sitten suklaakohokasta. Ohje oli “Suklaa – 365 vastustamatonta makuelämystä” -kirjasta. Ohje oli kirjoitettu todella rasittavalla tavalla, siinä oli mm. “sokeria 3 rkl ja 1 tl”. Haloo! Mutta toimihan se ihan hyvin ja suklaavalintakin oli ihan vahingossa osunut kohdalleen: rainbown tumma suklaa oli hyvää, ei liian kitkerää eikä liian vahvaa. Tein ne muumimukeihin, kun en omista kohokaskippoja. Hyvin toimi niissäkin. Ja ne kohosi Niistä oli vaan tosi vaikea tietää, et milloin ne oli kypsiä. Veikkaan, että otimme kohokkaat pois uunista oikealla hetkellä, koska sisus jäi sopivasti hieman kosteaksi. Ainakin se oli hyvää. Mietin, että mitä sen kanssa pitäisi olla. Jotain hilloa? Marjoja? Meinasin jo ottaa vadelmia pakkasesta, kun muistin, et mullahan on port-viinihyytelöä!  Se sopi kohokkaan kanssa täydellisesti!

Tässä muutama otos tuotoksista:

Uunilunkkua ei saanut avata kesken. Pitäskö toi lasi pestä joskus?

Tomusokeria pintaan

Kaunein yksilö eli se, mikä hajosi vähiten

Kaikki viisi ylhäältä päin

Nätisti kohonnut yksilö ja tilanteeseen sopiva muki

Seuraavana “to do -kokkauslistalla” on key lime pie, kun siitä oli puhetta ja kun kaveri ei sitä päässytkään syömään Floridaan. Sainkin sen tekoon eilen hyviä vinkkejä, saa nähdä kui käy. Taisin mennä lupaamaan myös blinejä. Nehän kuuluu tähän vuodenaikaan, joten voisi tosiaan tehdäkin. Pitää muistaa vaan hakea pannu kotiin. Alkuruoka vielä mietinnässä, ehkä joku talvinen keitto?

P.s. Syöjiä oli neljä. Viideskin kyllä tuli syötyä, jännä juttu…